v1 Naalakkap Mosesi oqarfigaa: »Allaffissianik marlunnik ujaraasunik qussarlugit sanagit siulliit assinginik, taava oqaatsit allaffissiani siullerni illit sequmisitanni allassimasut taakkununnga allakkumaarpakka. v2 Aqagussamut piareersarit, taava ullaannguaq qaqqamut Sinajimut majuassaatit utaqqillungalu qaqqap qaarpiaani. v3 Majuaruit allanik ilaqassanngilatit, inummillu takussaasoqassanngilaq qaqqap ilaani sumiluunniit, allaammi savamik ussimmilluunniit mangiartoqassanngilaq qaqqamut qanittumi.«
v4 Taava Mosesip allaffissiat marluk ujaraasut siulliit assingi qussarlugit sanavai, Guutillu peqqussutaa naalallugu aqaguani ullaannguaq qaqqamut Sinajimut majuarpoq allaffissiat taakku nassarlugit. v5 Naalagaq nuiamiilluni aqqarpoq Mosesip sanianut qeqqilluni, Mosesillu Naalagaq aqqatigut torlorfigaa. v6 Naalakkallu sarsukkamiuk suaarpoq: »Naalagaq, Naalagaq tassa Guuti nallittuisoq saammaasorlu, kamajaatsoq ilumoornermik sallusuissummillu peqangaartoq. v7 Ilumoornermik atatitsisoq kinguaariissoqatigiinni tuusintini ataatsini pisuussusernik unioqqutitsinernillu, ajortulianillu isumakkiisoq, kisianni pisuusumik pillaanngitsoorneq ajortoq; siuaasat ajortuliaannik pillaasoq qitornaanni ernutaannilu ernutaqqiutaannilu kinguaavisalu sisamassaanni.« v8 Mosesip Guuti nunamut pallorfiginasuarpaa v9 oqarlunilu: »Naalagaq, isinnut saammaannarsiguma taava akornatsinniillutit ingerlaqatigisigut, Naalagaq, naalasseriikkaluarpummi inuit uku, taamaattoq pisuunitsinnik ajortuliatsinnillu isumakkeerfigiumavatsigut pigisattullu pigiinnarluta.«
v10 Naalakkap Mosesi oqarfigaa: »Maanna angerfigeqatigissavassi. Inuiaqatitit tamaasa isigitillugit tupinnartuliorumaarpunga nunarsuarmi sumiluunniit inuianniluunniit kikkuugaluartuni pisimanngisaannartumik, inuiaallu najukkavit tamarmik Naalakkap suliaa takussavaat, illit pillutit suliarisassara taanna annilaarnangaarumaarpoq. v11 Ullumi ilinnut peqqussutigisassakka maleruakkit. Amorikkut, Kana'anikkut, Hittikkut, Perizzikkut, Hivvikkut Jebusikkullu illit siuninni qimaatikkumaarpakka. v12 Nunap tikisassavit inui angerfigeqatigissanngilluinnarpatit nunaqqatigiilerussi napititaaffigeqinagakkit. v13 Pilliivii aserortissavasi ujaqqallu nappartitaat sequtserlugit napasullu Asheramut pigititaat killorlugit. v14 Guutimik allamik pallorfigisaqassanngilasi Naalakkap aterimmagu »Ilungersortoq«, tassami Guutiugami ilungersortoq. v15 Nunap inuii angerfigeqatigissanngilatit taakkua guutitik allasiorfigigaangamikkit pilliiffigalugillu qaaqqussammatsit pilliutaannillu nerissagavit. v16 Ernitit taakkua paniinik nuliartaartikkukkit, taakkualu guutitik allasiorfigilerunikkit aamma ernitit guutiminnut allasiortissavaat.
v17 Kuitsivimmut kuisamik guutiliussanngilatit.
v18 Nalliussivik seernarsaateqanngitsumik timiusartorfik nalliussissavat. Ulluni arfineq-marlunni seernarsaateqanngitsumik timiusartussaatit, soorlu qaammammi abibimi nalliussinermi peqqusimagikkit, qaammammimi abibimi Egyptenimit anigavit.
v19 Illissamik ammaasut tamaasa uanga pigissavakka, tassa nersutaativit angutiviartaat tamaasa, ussigit savallu piaqqeqqaataat. v20 Kisianni siutituut piaqqeqqaataat savaaqqanik taarserlugit pigiinnarsinnaavatit, taarserumanngikkukkilli qungasii napissavatit. Inuit angajulliliaat nukappiaraasut tamaasa akiliullugit pigiinnassavatit. Pilliutigisassassinnik nassataqarnasi uanga kiinnannik takunnittoqassanngilasi.
v21 Ulluni arfinilinni sulisassaatit, ullulli arfineq-aappaanni qasuersaartassaatit assallatseriffiup katersuiffiullu nalaanni allaat.
v22 Ullut 50-ianni qajuusiassat inereqqaat katersorneqarnerannik nalliussivik nalliussissavat, paarnanillu inerittunik katersuiffik ukiut nikinneranni.
v23 Angutitavit tamarmik ukiumut pingasoriarlutik Guutip Naalakkap, Israelip Guutiata, kiinaa takussavaat. v24 Inuiaat siuninni ungoorukkit nunagisallu allisillugu, nunaatit allanit pigineqalissanngilaq ukiumut pingasoriarlutit majuartaruit Naalakkap Guutivit kiinaa takuniarlugu.
v25 Uannut pilliutigisap aava pilliutigissanngilat timiusamik seernarsaatilimmik ilaqartillugu. Pilliut toqutassaq poorskisiornermi pilliutigineqartoq aqaguunneqassanngilaq.
v26 Nunaatinni inereqqaartut pitsaanersaat Naalakkap Guutivit illuanut aggiuttassavatit.
Savaaraq uuttassanngilat arnaata immuanik qajulerlugu.«
v27 Naalakkap Mosesi oqarfigaa: »Oqaatsit tamakku allanniakkit, taakku tunngavigalugit illit Israelilu angerfigeqatigigassi.« v28 Mosesip ullut 40-t unnuallu 40-t Naalagaq najorpaa nerinani imernanilu; angerutsillu oqaasertai, inassutit qulit, allaffissianut allappai.
v29 Mosesi qaqqamit Sinajimit aterpoq Nalunaajaatip allaffissiai marluk tigumiarlugit. Mosesip nammineq sianiginngilaa kiinnami amia qinngorneqalersimasoq Naalakkap oqaloqatigisimammani. v30 Kisianni Aronip Israelikkullu tamarmik Mosesi takugamikku malugaat kiinaata amia qinngorneqartoq, pallinnissaalu ersigilerpaat. v31 Mosesip qaaqqummatik Aronip ilagiillu qullersaasa orneqqippaat, Mosesillu oqaluffigai. v32 Kingorna Israelikkut tamarmik aamma ornippaat, Naalakkallu qaqqami Sinajimi imminut peqqussutigisai tamaasa taakkununnga oqaatigai. v33 Mosesip Israelikkut oqaluffigereeramigit kiinnani saaguaa. v34 Kisianni Naalakkap kiinaata saani Naalagaq oqaloqatigiartoraangamiuk kiinnami assiaqutaa peertarpaa peersimasarlugulu aninissami tungaanut, anigaangamilu Israelikkut imminut peqqussutigineqartunik ilisimatittarpai; v35 Israelikkullu takusarpaat Mosesip kiinaata amia qinngorneqartoq. Taava Mosesip kiinnani saagusarpaa saagusimasarlugulu Naalakkap oqaloqatigiartoqqinnissaata tungaanut.