v1 Naalakkap Mosesi oqaluffigaa: v2 Tassa pupissup minguttuujunnaartutut nalunaarutigineqarnissaa palasimukaanneqarnissaalu pillugit inatsit. v3 Palasip tammaarfimmit anilluni misissoriartussavaa. Paasiguniuk pupissuusimagaluarluni ajoqutaarussimasoq v4 aallersitsissaaq timmissanik marlunnik uumasunik mingunnartuunngitsunik qisuminermillu cederiusumik, ujalussianik aappallarissunik taartunik isopimillu minguersaatissaanik. v5 Palasip timmissap aappaa immersakkamut marraasumut puilasup ernganik imalimmut qulangiusimallugu toqoqqussavaa. v6 Taava timmiaq uumasoq, qisumineq cederiusoq, ujalussiat aappallarissut taartut isopilu tigussavai tamaasalu misullugit timmissap aappaata qummuattamut marraasumut puilasup ernganik imalimmut qulangiusimallugu toqutap aavanut v7 pupinnerminillu minguersarneqartussaq arfineq-marloriarluni serpartarlugu. Taamaalilluni minguersassavaa. Taamaalioreeruni timmiaq uumasoq tingitissavaa. v8 Minguersartittup atisani errussavai nujaarutivillunilu nujaajarluni uffarlunilu. Taava minguttuujunnaassaaq tammaarsimaffimmullu isersinnaalissalluni. Kisianni ulluni arfineq-marlunni tupermi silataani issiagallassaaq. v9 Ullut arfineq-aappaanni nujaarutivilluni nujaajaqqissaaq unngiarlunilu qimerissanilu piiarlugit, tassa meqquni tamaasa piiassavai. Atisani errussavai uffarlunilu. Taava minguttuujunnaarsimassaaq.
v10 Ullut arfineq-pingajussaanni aggiutissavai savaaqqat angutivissat marluk innarluuteqanngitsut savaararlu arnaviaq ataatsimik ukiulik aammalu naatitanit pilliutissat qajuusat aseqqorissut efap qulerarterutai pingasut uuliallit uulialu logi ataaseq. v11 Palasip minguersaasussap minguersartittussaq tunissutitullu pilliutissai Toqqup Naapeqatigiittarfiup isaariaata sioraani Naalakkap kiinaata saanut sassaatissavai. v12 Taava palasip savaaqqap angutivissap aappaa pisuutitaajunnaaqqussutitut pilliutissaq uulia ilanngullugu sassaatissavaa Naalakkallu kiinaata saani nittarterutigalugu. v13 Savaaraq angutiviaq pilliutit ajortaaruteqqussutit pilliutillu ikikkagassat toqunneqartarfianni toqunneqassaaq inimi illernartitami. Pilliutitut ajortaaruteqqussutitut palasip pilliut pisuutitaajunnaaqqussut pisassaraa. Pilliut taanna illernartorsuuvoq. v14 Pilliutip pisuutitaajunnaaqqussutip aavanik minguersartittup siutaata talerperliup nuua, kullua talerperleq putugualu talerperleq palasip tanissavai. v15 Uuliap pilliummut tassunga ilagititassap ilaa itummaminut saamerlermut kueriarlugu v16 tikini talerperleq uuliamut tassunga misussavaa tamatumalu ilamernganik arfineq-marloriarluni serpartaalluni Naalakkap kiinaata saani. v17 Uuliap itummaminiittup sinneranik palasip tagiassavaa minguitsuutitaasup siutaata talerperliup nuua aamma kullua talerperleq putugualu talerperleq aap pisuutitaajunnaaqqussummit pisup qaavatigut. v18 Palasip uuliap itummaminiittup sinnera minguersartittup niaquanut tarnutissavaa. Taamaalilluni minguersartittoq saammaannartissavaa Naalakkap kiinaata saani. v19 Taava palasip pilliut ajortaaruteqqussut sassaatissavaa minguersartittorlu minguttuusimanerata isumakkeerneqaatissaanik saammaannarsitillugu. Taamaalioreeruni pilliut ikikkagassaq toqussavaa. v20 Palasillu pilliut ikikkagassaq naatitanillu pilliutissat pilliivimmut sassaatissavai inullu taanna saammaannartillugu. Taava minguersimassaaq.
v21 Kisianni pilliuteqartussaq piitsuuguni pilliutigeqqusanut taaneqareersunut akissaqarnani taava aggiutissavai savaaraq angutiviaq pilliutissatut pisuutitaajunnaaqqussutitut Naalakkamut pigititaasutut nittarterutigineqartussaq – ilanngullugillu qajuusat aseqqorissut uuliamik aalatikkat efap qulerarterutaa ataaseq uulialu logi ataaseq naatitanit pilliutissatut, v22 aammalu tuit quluartartut marluk imaluunniit tuit piaqqat marluk – akissaqarnini naapertuutigalugu – aappaa ajortaaruteqqussutitut aappaalu ikikkagassatut pilliutissat. v23 Minguersartittup minguernermi kingorna ullut arfineq-pingajussaanni taakku tunissutitut pilliutissatut Naalakkap kiinaata saanut, tassa Toqqup Naapeqatigiittarfiup isaariaata sioraanut, sassaatissavai palasimullu tunniullugit. v24 Taava palasip savaaraq pisuutitaajunnaaqqussutitut pilliutissaq uulia ilanngullugu sassaatissavaa Naalakkap kiinaata saani nittarterutigalugu. v25 Savaaraq pisuutitaajunnaaqqussutitut pilliutissaq toqunneqareerpat palasip pilliutip aavanik minguersartittup siutaata talerperliup nuua, kullua talerperleq putugualu talerperleq tanissavai. v26 Uuliap ilaa itummaminut saamerlermut kueriarlugu v27 tikerminik talerperlermik uuliap taassuma ilamernganik arfineq-marloriarluni serpartaassaaq Naalakkap kiinaata saani. v28 Uuliap itummaminiittup ilaanik pisuutitaajunnaaqqussutitut pilliutip aavanik minguersartittup taninneqarfii tagiassavai, tassa siutaata talerperliup nuua, kullua talerperleq putugualu talerperleq. v29 Palasip uuliap itummaminiittup sinnera minguersartittup niaquanut tarnutissavaa. Taamaalilluni minguersartittoq saammaannartissavaa Naalakkap kiinaata saani. v30 Taava minguersartittup akissaqarnini naapertuutigalugu tuit quluartartut tuilluunniit piaqqat marluk pilliutigissavai, v31 aappaa pilliutitut ajortaaruteqqussutitut aappaalu pilliutitut ikikkagassatut naatitanit pilliutissat taakkununnga ilagitillugit. Taamaalilluni palasip minguersartittoq saammaannartissavaa Naalakkap kiinaata saani.
v32 Tassa inatsit pupinnermik nappaateqalersimasoq minguersarnissaminullu akissaqanngitsoq pillugu.
v33 Naalakkap Mosesi Aronilu oqaluffigai: v34 Kana'animut ilissinnut pigisassanngortitassannut iserussi nunagilikkassinnilu tassani pupinneq illumut nalliutitikkukku, v35 illumik piginnittup palasi ornissavaa imalu oqarfigalugu: »Illunni pupinneqalinnguatsiarpoq.« v36 Taava palasip illumi nappaammik takuniaasinnani illumi pigisat annissortissavai illumiittut tamarmik minguttunngorsimasutut nalunaarutigineqaqqunagit. v37 Paasiguniuk eqqorneqarfiit iikkamiittut qorsorpaluttuusut aappilajaartuullutilluunniit iikkamullu ilorpaassimannguatsiarlutik v38 illumit anissaaq isaariaanukarlunilu, ullunilu arfineq-marlunni assersimatissavaa. v39 Ullut arfineq-aappassaanni illu takuniaqqissavaa, misissuinerminilu paasiguniuk illup eqqorneqarnera iigaani siaruaassimasoq v40 ujaqqat eqqorneqarsimasut piiartissavai illoqarfiullu avataani mingunnartunik eqqaavimmut eqqartillugit. v41 Taava illup iluani qarmat kiliortorneqassapput, marraallu kiliortorlugu piiagaq illoqarfiup avataani mingunnartunik eqqaavimmut iginneqassaaq. v42 Qarmasissiallu piiakkat allanik taarseriarlugit iikkat marraammik nutaamik marrarneqassapput. v43 Illup qarmai piiarneqareersut iigaalu kiliortorneqarlutillu nutaamik marrarneqareersut illu eqqorneqaqqippat v44 palasip misissussavaa. Paasinarpat eqqorneqarneq siaruaassimasoq taava nalunassanngilaq tassaasoq pupinneq peruluutaasoq illumiittoq, minguttuuvorlu. v45 Taava illu aserorterneqassaaq, tassa qarmai qisuttaalu marraataalu tamarmi, tamakkulu illoqarfiup avataani mingunnartunik eqqaavimmut ingerlanneqassapput. v46 Illu assersimaneqartillugu tassunga isertoq unnuup tungaanut mingussimassaaq. v47 Illumi sinittup atisani errussavai, illumilu nerisup atisani errussavai. v48 Kisianni palasip illu misissorlugu paasiguniuk iikkat nutaamik marrarnerisa kingornatigut eqqorneqarneq siaruaassimanngitsoq minguttuunngitsutut nalunaarutigissavaa, ajoqutaarussimassammat. v49 Palasip illumik ajortaaruteqqussutitut tigussavai timmissat marluk, qisumineq cederiusoq, ujalussiat aappallarissut taartut isopilu. v50 Timmissap aappaa toqussavaa immersakkamut marraasumut puilasup ernganik imalimmut qulangiusimallugu. v51 Taava qisumineq cederiusoq, isopi ujalussiallu aappallarissut taartut timmissallu aappaa uumasoq timmissap toqutap aavanut puilasullu ernganut qummuattamiittumut misussavai illulu arfineq-marloriarluni serpartarlugu. v52 Taamaalilluni illu timmissap aavanik, puilasup ernganik, timmissamik uumasumik, qisuminermik cederiusumik, isopimik ujalussianillu aappallarissunik taartunik ajortaajareeruniuk v53 timmiaq uumasoq tingitissavaa illoqarfiup avataanut aallartillugu. Taamatut illu saammaannartissavaa. Taava minguersimassaaq.
v54 Tassa inatsit pupinnerit suulluunniit, kilanneq, v55 atisani illumilu pupinneq, v56 pullanneq, aniornerit milaallu qaamasut v57 minguttuunermik minguitsuunermilluunniit ajoqersuussutit pillugit.
Tassa pupinneq pillugu inatsit.