v1 Naalagaq Guutit naalakkukku peqqussutaalu ullumi ilinnut tunniussakka tamaasa maleruaqqissaarlugit, taava Naalakkap Guutivit inuiannit nunarsuarmiittunit tamanit pingaarnerpaanngortikkumaarpaatit. v2 Pilluaqqussutit makku tamarmik ilinnut nalliukkumaarput anngukkumaarlutillu Naalagaq Guutit naalakkukku:
v3 Pilluaqqusaagit illoqarfimmiittutit, pilluaqqusaagillu narsaammiittutit.
v4 Pilluaqqusaalit illissavit inerittui nunaativillu inerititaat, nersutaativit piaraat, ussiutivit erniaat savaativillu amerleriaataat.
v5 Pilluaqqusaalit kooriutit naqittaaviutillu.
v6 Pilluaqqusaasarit isertaraangavit, pilluaqqusaasarillu anisaraangavit.
v7 Akeqqat siuninniittut Naalakkap perlutsikkumaarpai. Aqqut ataaseq aqqutigalugu sorsuffigiartortaraangamitsit aqqutitigut arfineq-marlutsigut ilinnit qimaasassapput.
v8 Naalakkap pilluaqqussut peqqussavaa ilinniissasoq, peqqumaasivinniissasoq pissarsianniissasorlu tamani. Naalakkap Guutivit nunami tunniukkumaakkamini pilluaqqujumaarpaatit. v9 Naalakkap aalajangersarumaarpaa inuiattut pigissagamisit illernartillutit, soorlu uppernarsaalluni neriorsorsimagaatit taama pisoqarumaarneranik Naalakkap Guutissi peqqussutai maleruarukkit aqqutigeqqusaasigullu ingerlallutit, v10 inuiaat nunarsuarmiittut tamarmik paasissammassuk Naalakkap aqqa ilinnut taaneqartoq, ersigiumaarpaatsillu. v11 Naalakkap tuniumaarpaatit inerittunik naammattorsuarnik – illissamit pisunik, nersutaatinit pisunik nunaatinnillu pisunik – nunami Naalakkap uppernarsaalluni ilinnut tunniukkumallugu siuaasannut neriorsuutigisimasaani. v12 Naalakkap ilinnut ammarumaarpaa peqqumaasivini imaqarluartoq, tassa qilak, nuna pisariaqarfia eqqorlugu siallerfigitittassallugu assavillu suliaat tamaasa pilluaqqussallugit inuiannut amerlaqisunut atukkiisinnaatillutit illilli atorniartariaqartissanak. v13 Naalakkap niaqunngortikkumaarpaatit pamiunngortinnak. Tamatigut qullariartussaatit appariartussanak Naalakkap Guutivit peqqussutai ullumi ilinnut tunniussakka naalakkukkit maleruaqqissaarlugillu v14 ullumi ilinnut peqqussutigisannit talerpimmut saamimmulluunniit nigornak, guutit allat malinnagit guutisiorfiginagillu.
v15 Naalagaq Guutit naalakkumanngikkukku peqqussutai inatsisaalu ullumi ilinnut tunniussakka tamarmik maleruaqqissaarnagit, taava perloqqussutit makku tamarmik ilinnut nalliutissapput anngutissallutillu:
v16 Perloqqusaagit illoqarfimmiittutit, perloqqusaagit narsaammiittutit!
v17 Perloqqusaalit kooriutit naqittaaviutillu!
v18 Perloqqusaalit illissap inerittui nunaativillu inerititaat, ussiutivit erniaat savaativillu amerleriaataat!
v19 Perloqqusaasarit isertaraangavit, perloqqusaasarillu anisaraangavit!
v20 Naalakkap ilinnukartissavai perloqqussut, annilaarneq sioorasaarinerlu pissarsianni qanoq iliorninnilu tamani, piiagaatserlutit nungutitaatserlutillu tunussimagamma iliornikkut ajortutigut. v21 Naalakkap nappaat toqoraataasoq atuutsittuassavaa nungutinneqarserlutit. v22 Naalakkap eqqorneqartissavaatit sakialluummik, qanimanartoqarnermik, uunaannanngornermik kissarulunnermillu, panernermik, karrit oqunnerannik naasullu nappaataannik. Tamakku ilinni atuuttuassapput nungutitaalluinnarserlutit. v23 Qilak qulinniittoq kanngussattut issaaq nunalu tummarfigisat saviminertut issalluni. v24 Sialuk nunavit pisariaqagaa Naalakkap pujoralanngortikkumaarpaa arsakunngortikkumaarlugulu. Tamakku qilammit ilinnut nakkaajumaarput nungutitaalluinnarserlutit. v25 Naalakkap perlutsikkumaarpaatit akeqqavit siornanni. Aqqut ataaseq atorlugu akeqqasi sorsuffigiartorukkit aqqutitigut arfineq-marlutsigut taakkunannga qimaassaatit. Nunarsuarmi naalagaaffinnut tamanut anusinngorsaatinngorumaarputit. v26 Timisi toqungasut nerisassanngussapput qilaap timmiaanut tamanut nunarsuullu nersutaanut nujuartanut, taakkulu kimilluunniit qimaatinneqassanngillat. v27 Naalakkap Egyptenimisut eqqorneqartikkumaarpaatit ajussanik, tinunernik, qalliliornernik kilannillu katsorsarneqarsinnaanngitsunik. v28 Naalakkap eqqorneqartikkumaarpaatit perlerornermik tappingernermillu silaarunnermillu. v29 Ulluugaluartoq satsillutit angalaartarumaarputit tappiitsutut tikinniakkallu tikissanagu. Ullut tamarluinnaasa nanertugaassaatit ujajaaffigineqassallutillu; kimilluunniit ikioriartorneqassanngilatit.
v30 Aappassiartaaruit angutip allap innaatissavaa niviarsiaajunnaarsillugu. Illulioruit illutaanni najugaqartussaassanngilatit, viinnequteqarfilioruillu viinnequteqarfiutitaat atulissanngilat. v31 Ussiutit toqunneqassaaq isigitillutit, neqaalli nerisarisussaassanngilat. Siutituujutit tillinneqassaaq isigitillutit ilinnullu utertinneqanngisaannassalluni. Savaatitit akeqqannut tunniunneqassapput, ikioriartorneqassanngilatillu. v32 Ernitit panitillu inuiannut takornartanut tunniunneqassapput; kipitsavigalugit isigiuassagaluarpatit, qanorli ilioriarsinnaassanak. v33 Nunaatinni naatitatit suleruloornikkullu pissarsiatit inuiaat ilisarisimanngisavit nerisarissavaat. Ullut tamarluinnaasa nanertugaassaatit tullaarineqassallutillu. v34 Isigisatit silaarussutigissavatit.
v35 Naalakkap seeqqukkut uppatikkullu peruluutaasunik ajuartikkumaarpaatit ajorunnaartussaanngitsunik. Niaqqunniit kimmitit tikillugit tunillaassussapput. v36 Illit ilinnullu kunnginngortikkumaakkat Naalakkap aallarukkumaarpaasi inuiannut illit siuaasavilluunniit takunngisaannarsimasassinnut; taakkunanilu guutisiorfigissavatit guutit allat, qisummit ujaqqamillu guutiliat. v37 Tataatsaataalissaatit mitaatigineqassallutillu inuiaat Naalakkap ilinnik aallarussaaffigititaasa tamarmik akornanni.
v38 Narsaatini karrissanik amerlasuunik siaruarterissagaluarlutit ikittunnguaannarnik katersugassaqarumaarputit, pillertanit nerineqarsimassammata. v39 Viinnequteqarfilioraluaruit naatitsigaluaruillu viinnimik imigassannik toqqortassannilluunniit pissarsiassaqassanngilatit viinnissat qullugissanit nerineqassammata. v40 Nunanni tamarmi orpiuteqassagaluaruit olivenequtinik uuliamik imminut tanittussaassanngilatit paarnat katagarlutik nakkaassammata. v41 Ernertaarumaaraluaruit panissaarlutillu annaassavatit tigusaallutik aallarussaajumaarmata. v42 Orpiutitit nunaativillu inerittui tamaasa pillertat tiguassavaat.
v43 Takornartaq ilinni najugaqartoq pissaaneqaleriartuinnassaaq illilli sanngiilliartuinnassallutit. v44 Taassuma atukkittassavaatit, illilli tassunga atukkiussaqassanngilatit. Taanna niaqunngussaaq, illilli pamiunngussaatit.
v45 Perloqqussutit tamakku tamarmik ilinnut nalliukkumaarput. Malersortuassavaatsit angujartussallutillu nungutitaatserlutit, tassa Naalagaq Guutit naalannginnakku peqqussutai inatsisaalu ilinnut tunniussai maleruarnagit. v46 Perloqqussutit taakku ilinni kinguaassannilu nalunaaqutaassapput pisussanillu ilimasaarutaassallutik naassaanngitsumik atuuttussat. v47 Naalagaq Guutit nuannaarlutit uummatikkullu iluunngarlutit kiffartuussimanngilat naammattorsuarnik pissaqarnerit naammagigakku. v48 Taamaattumik kaallutit, imerusullutit, atisaqarnak sunillu tamanik amigaateqarlutit inussiaataassaatit akeqqani Naalakkap ilinnut sorsukkiartortikkumaagaani. Qungatsikkut saviminiusumik uniuserfeqartikkumaarpaatit nungutereerserlutit.
v49 Naalakkap inuiaat ungasissorsuarmiit, nunarsuup isuanit, ilinnut sorsukkiartortikkumaarpai. Nattoralittut piortutut aggerumaarput, oqaasiilu paasisinnaassanngilatit. v50 Tassaassapput inuiaat mersernarpaluttumik kiinallit; utoqqartasi qajassuutissanngilaat inuusuttortassinnullu naakkittartuussanatik. v51 Nersutaativit piaraat nunaatinnilu naatitatit nungullugit neriumaarpaat – nungutitaatserlutit; amiakkoqartissanngilaat karriutitit viinniutitillu uuliaatitillu, ussiutivit piaraat savaativillu amerlissutaat – nungutinneqarserlutit. v52 Illoqarfitit tamaasa ungusarissavaat pallittaalisat qarmarsui portusuut isumalluutigisaraluatit nakkaatereerserlugit. Illoqarfinnilu Naalakkap Guutivit ilinnut tunniukkumaagaani tamani ungusarissavaatsit, v53 akeqqannit annikilliortinneqarninni erloqisinneqarninnilu ilinnut nerisaritillugit illissavit inerititai, tassa ernivit panivillu Naalakkap Guutivit ilinnut tunniussaasa neqaat. v54 Angutit ilinniittut maajutunersaata nukatsitaanersaatalu uumigalugit qissimigaassavai qatanngunni nulianilu asasani qitornanilu suli amiakkuusut, v55 tunissanngilai neqimik nammineq nerisaminik, qitornami neqaannik nerisatuarilikkaminik illoqarfinni tamani akeqqavit erloqisitsineranni annikilliortitsinerannilu. v56 Arnat maajutunerpaat nukatsitaanerpaallu, maajutungaaramik nukatsitaangaaramillu nunamulluunniit tummarnianngisaannarsimasut erliguutissavaat uitik asasatik ernitillu panitillu. v57 Allaat erlaaq nissumi akornannit anisoq meeqqallu erniani isertuarluni nerisassavai allamik nerisassaqanngivikkami akeqqannit annikilliortitaanermini erloqisitaanerminilu illoqarfinni tamani.
v58 Inatsisip taassuma oqaasertai mappersakkami uani allassimasut tamaasa maleruaqqissaanngikkukkit Jahvellu Guutivit aqqa naalannartoq ersilernangaartorlu mianerinagu, v59 taava Naalakkap illit eqqarleriissortatillu perloqqungaassavaasi – perlunnik sualoqisunik sivisunaartunillu nappaatinillu peruluutaasunik sivisunaartunillu. v60 Nalliutitsivigeqqikkumaarpaatit nappaatinik toqoraataasunik Egyptenimit nalunngisannik ersigisannillu, taakkulu ilinnit qimagutissanngillat. v61 Aammattaaq nappaatit allat perluillu inatsisit allassimaffianni matumani nalunaarsimanngitsut tamaasa Naalakkap ilinnut nalliutitissavai nungutitaatserlutit. v62 Siornatigut qilaap ulloriaasut amerlatigisimagaluartusi ikittoralaannguaannarnik amiakkoqalissaasi, Naalagaq Guutit naalannginnakku.
v63 Soorlu Naalakkap ilissinnut ajunngitsuliorsimanini ilissinnillu amerliartortitsisimanini nuannaarutigisimagaluarai, taamatut nuannaarutigissavai piiagaanissarsi nungutitaanissarsilu. Nusullusi peerneqarumaarpusi nunamit maanna iserfigilikkannit pigilerumaakkannillu. v64 Naalakkap siammartikkumaarpaasi inuiaat nunarsuup isuata illuanit illuanut najugaqartut tamarmik akornannut, tassanilu guutisiorfigissavatit guutit allat illit siuaasavilluunniit ilisimanngisasi, qisunnit ujaqqanillu guutiliat. v65 Inuiaat taakkua akornanni uninngavissinngisaannassaatit isikkatillu qasuerfissarsinngisaannassallugit. Tamaani Naalakkap uummateqartissavaatit kassuttunik, tappikujuttunngortillutit isumakkullu annilaangasunngortillutit. v66 Inuunerit navianartorsiortuartuussaaq. Ulluunerani unnuaaneranilu annilaangasarumaarputit inuunerpillu kiperatarsinnaanera annilaartaatigiuassallugu. v67 Ullaakkut oqartassaatit: »Uffa unnukkuuguni,« unnukkullu oqartassaasi: »Uffa ullaakkuuguni;« takujumaakkatit pillugit annilaanganeq uummatinniittoq taama angitigaaq. v68 Naalakkap umiarsuarnik Egyptenimut oqqutitissavaatit naak oqarsimagaluarluni nuna taanna takoqqinngisaannassagit. Tassani akeqqassinnut immissinnik akiginiaraluassaasi angutaasusi arnaasusilu inussiaatinngortinniarlusi, pisiariumaneqassanngilasili.
v69 Taakku tassaapput oqaasertaliunneqartut Mosesip Naalakkap peqqusinera malillugu Israelikkunnut angeruserisaanut Moabimi, Horebimi angeruserineqartup saniatigut.